Konekääntäminen: saavutukset ja ongelmat
Ajatus tekstien automaattisesta kääntämisestä syntyi samaan aikaan elektronisten tietokoneiden kanssa.
Vuonna 1949 matemaatikko W. Weaver ehdotti tiedeyhteisölle tietokoneiden käyttämistä kääntämiseen. Siitä on kulunut lähes seitsemänkymmentä vuotta, mutta tehtävää ei ole vieläkään ratkaistu kokonaan, eikä sitä luultavasti ratkaista lähitulevaisuudessakaan. Tämä johtuu siitä, että oikein määriteltynä ”konekääntäjä” on lähes sama asia kuin ”tekoäly”, jonka toteuttaminen ei toistaiseksi ole mahdollista.
Käännösohjelmien kehityksen alkuvaiheessa keskityttiin kieliopillisten ja semanttisten rakenteiden formalisointiin. Myös ekstralingvististä tietoa yritettiin hyödyntää. Analyyttisten kielten, kuten englannin ja saksan, kääntämisessä saavutettiin melko hyviä tuloksia. Tilanne oli paljon huonompi synteettisten kielten, esimerkiksi venäjän, kohdalla niiden monimutkaisemman kieliopin ja ”oikeiden” lauseiden muodostamiseen liittyvien sääntöjen moninaisuuden vuoksi.
Automaattisissa kääntäjissä käytetty algoritminen käännösmalli koostui kahdesta lohkokokonaisuudesta: lähtötekstin analysointiin tarkoitetuista lohkoista ja kohdekielisen tekstin muodostamiseen tarkoitetuista lohkoista. Lähtökielestä analysoidaan morfologiaa, sanastoa, syntaksia ja semantiikkaa. Kohdekielessä puolestaan tuotetaan syntaktinen, semanttinen ja morfologinen rakenne.
Nykyään on käynyt selväksi, että muodolliset menetelmät toimivat, mutta hankalasti.
Suorittimien tehon kasvu ja muistikapasiteetin lisääntyminen ovat kannustaneet etsimään ratkaisuja, joissa hyödynnetään kielten muodollisesta analyysistä saatua kokemusta ja tietokantoja. Esianalyysi vähentää ”mallien” läpikäyntien määrän kohtuulliseksi. Sen jälkeen tietokannasta valitaan kohdekielellä parhaiten sopiva ilmaus.
Tällä lähestymistavalla on saavutettu hyväksyttävä käännöstaso yksinkertaisille ”arkisille” ilmauksille. Erikoissanastojen käyttö (taustatiedon epäsuora hyödyntäminen) puolestaan on mahdollistanut teknisten tekstien melko laadukkaan kääntämisen.
Kääntäminen tietokoneella on muodollinen prosessi, jossa jäävät kokonaan pois kääntäjän sanattomat tiedot ympäröivästä maailmasta, laajasti ymmärretystä asiayhteydestä, jossa käännettävä ilmaus esiintyy, käännöksen tavoitteista ja maailman monimuotoisuudesta. Siksi konekäännös voi olla ihmiselle erinomainen apuväline, mutta ei sen enempää. Konekäännös ja siihen liittyvät automatisointivälineet sopivat yksinkertaiseen viestintään (ravintolassa, matkalla, kadulla), ja niistä on paljon hyötyä ammattilaisille erikoistuneiden teknisten tekstien kääntämisessä. Tietokoneen ehdottaman ”kömpelön” käännöksen käyttäjä tai ammattilainen muokkaa nopeasti kieliopin normien ja oman alansa sanaston mukaiseksi tekstiksi, mikä säästää aikaa näppäimistöllä työskentelyssä.
Ei kuitenkaan kannata odottaa, että tietokone kääntäisi N. S. Leskovin ”Lumotun vaeltajan” englanniksi kaunokirjallisesti. Tekoälyn luomiseen on vielä pitkä matka. Siksi suosittelemme kääntymään erikoistuneiden toimistojen ammattilaisten puoleen, kun tarvitsette kirjallisia käännöksiä mistä tahansa kielestä.
