Muodin ja kauneuden alan kääntäminen: ei niin yksinkertaista kuin luulisi

Harva pitää kosmetiikkaa, muotia ja tyyliä käsittelevien tekstien kääntämistä erityisen vaikeana. Niitä ei luokitella omaksi kääntämisen lajikseen teknisten tai lääketieteellisten tekstien tapaan. Moni sanoisi, että sehän on aivan helppoa! Silti ihmiset joutuvat usein lukemaan kirjoja ja artikkeleita, jotka on kirjoitettu kuin niiden kääntäjä ei olisi lainkaan tiennyt, mistä on kyse tai miten jokin asia toimii. Käydään läpi tällaisten tekstien keskeisiä haasteita.

Jokaisella alalla on omat ”termit”

Monia nykyisiä kauneuden, muodin ja tyylin käsitteitä ei löydy sanakirjoista. Tai ne löytyvät, mutta eri merkityksessä. Tarvittava sana voi olla tuhansien ihmisten käytössä, mutta puuttua silti sanakirjoista. Tämä aiheuttaa päänvaivaa kääntäjille, joille aihepiiri ei ole tuttu.

Sanan sponge voi monessa yhteydessä kääntää sanalla ”sieni”, mutta kauneudenhoidossa on vakiintunut yksinkertainen translitterointi ”sponssi”. Tosiasia on, että alalla käytetään paljon lainasanoja. Tinti, shimmer, highlighter, concealer, kajal…  Useimmiten ne ovat anglismeja.

Joskus lainasanoja käytetään turhaan. Viime vuosina sana ”primer” on yleistynyt, vaikka tuote tunnetaan meillä jo nimellä ”meikinpohjustusvoide”. Useimmiten uusia sanoja kuitenkin syntyy kuvaamaan uutta tuotetyyppiä, tekniikkaa tai mallia. Kajal ei ole mikä tahansa kynä, vaan pehmeä kynä, jolla voi piirtää silmän limakalvolle. Concealer ei ole aivan sama asia kuin ”korjaava peitevoide”, sillä concealer on tarkoitettu erityisesti silmänalusille.

”Termistö” voi muuttua. Kun venäjänkieliseen maailmaan ilmestyivät pulleat, munanmuotoiset (harvemmin muunmuotoiset) meikkisienet, niitä kutsuttiin aluksi yksinkertaisesti ”meikkisieniksi” muiden sienien tapaan. Viime vuosina tämänmuotoisista sienistä on alettu käyttää nimeä ”beauty blender”. Sillä tarkoitetaan paitsi alkuperäistä Beautyblender-tuotemerkin meikkisientä myös muiden yritysten vastaavia tuotteita.

Koska näitä lainasanoja ei ole vielä vakiinnutettu sanakirjoissa, niiden kirjoitusasusta ei ole yhteisiä sääntöjä. Eri kirjoitusasuja esiintyy: kajal, kajjal ja kajaali sekä beauty blender, beauty-blender ja beautyblender. Kääntäjä voi joko hyödyntää tietämystään translitteroinnin ja transkription käytännöistä tai selvittää hakukoneiden avulla, mikä vaihtoehto on yleisin (tarkalla haulla lainausmerkeissä), ja käyttää sitä.

Oikein käännettäessä on otettava huomioon käsitteiden moninaisuus. Body butteria ei pidä kääntää vain ”vartaloöljyksi”, sillä tätä nimitystä käytetään nestemäisistä öljyistä (oil), ja useimmat lukijat kuvittelevat silloin juuri nestemäisen tuotteen.  Body butter on öljypohjainen, koostumukseltaan paksu vartalovoide. Meillä tällaisia tuotteita myydään toisinaan nimillä ”kiinteä öljy”, ”paksu öljy” tai ”voide-öljy”, mutta useimmiten niiden nimityksenä on ”vartalobutter” tai ”buttervoide” (harvemmin ”öljybutter”). Miksi siis käyttää pitkiä ja lukijoita vain hämmentäviä kuvailuja, kun kauppojen hyllyillä on tuotteita, joiden pakkauksissa lukee ”butter”? Tässä tapauksessa voi kirjoittaa ”butter (kiinteä öljy)”.

Jotkut kääntäjät eivät pidä uusista anglismeista, vaikka ne olisivat yleisempiä kuin suomenkieliset vastineet. Tällöin kyse on henkilökohtaisista esteettisistä mieltymyksistä. On muistettava, kenelle käännettävät tekstit on tarkoitettu. Muotia ja kauneutta käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja lukevat yleensä ihmiset, joille aihepiiri ja sen käsitteet ovat jo tuttuja. Toiseksi tekstit on suunnattu näiden tuotteiden nykyisille tai tuleville kuluttajille – siis ihmisille, jotka tietävät, millä nimellä tuotteita myydään, tai jotka etsivät niitä. Siksi on luontevaa käyttää käännösvaihtoehtoja, jotka ovat yleisemmin käytössä.

Testaa itseäsi

Naiskääntäjälle voi syntyä virheellinen käsitys siitä, ettei hän ole tässä aihepiirissä mikään maallikko ja että jos hän ei tiedä jotakin, eivät useimmat muutkaan naiset sitä tiedä (ja päinvastoin). Oman näkemyksen varaan ei kuitenkaan kannata jäädä, vaan se on syytä tarkistaa.

Oletetaan, että lähdetekstissä tulee vastaan sana espadrilles ja kääntäjä ajattelee, ettei meillä tunneta tällaista sanaa, joten asia pitäisi selittää kuvailemalla.  Jos kuitenkin kirjoittaa hakukoneeseen sanan ”espadrillot”, käy ilmi, että suomeksi on jo julkaistu lukuisia artikkeleita, joissa sana esiintyy, kenkiä myydään verkkokaupoissa juuri tällä nimellä ja ihmiset etsivät tämän tyyppisiä kenkiä nimenomaan sanalla ”espadrillot”.

Jos haluaa tarkistaa, onko jokin sana tai sanapari ylipäätään käytössä, sen voi hakea Googlesta ja Yandexista. Jos pitää selvittää, miten sanakirjoista puuttuva sana kannattaa kääntää, voi kysyä asiaa suurista muotiin tai kauneuteen keskittyvistä verkkoyhteisöistä.

50 värisävyä

Värisävyjen kääntämisestä on syytä puhua erikseen. Meikissä ja pukeutumisessa värien vivahteet ovat hyvin tärkeitä. Erityisen tärkeitä ne ovat värityyppejä käsittelevissä teksteissä. Tässä maailmassa maitomainen, vaniljainen ja munankuoren sävy ovat eri asioita.  Siksi myös käännöksessä on tuotava esiin nämä vivahteet eikä vain kuvailtava väriä ”sinne päin” mahdollisimman yleisillä sanoilla.

Oletetaan, että tekstissä tulee ensin vastaan sana teal, jonka kääntäjä kääntää sen kummemmin miettimättä sanalla ”turkoosi”. Myöhemmin vastaan tulee sana turquoise, jonka hän kääntää myös ”turkoosiksi”. Näin syntyy vaikutelma, että kirjoittaja olisi käyttänyt kahta eri nimitystä vahingossa. Turquoise on helppo tapaus, sillä sanakirjoissa sen vastineena on ”turkoosi” (sana tarkoittaa myös turkoosia kiveä). Teal sen sijaan löytyy sanakirjoista paljon harvemmin. Oxfordin sanakirjassa sitä kuvataan näin: dark greenish-blue colour. Koska samassa Oxfordin sanakirjassa turquoise määritellään greenish-blue colour -väriksi, voimme kutsua tealia tumman turkoosiksi. Tai kääntää ilmauksen suoraan: tumman vihertävän sininen.

Värisävyjä käännettäessä kannattaa siis käyttää luotettavia lähteitä – sanakirjoja ja tietosanakirjoja, niin kotimaisia kuin vieraskielisiäkin.

Sanoja kuten ”karmiini”, ”tomaatinpunainen” ja ”kameli” tai ”kamelinvärinen” ei tarvitse pelätä eikä korvata omilla selityksillä – väriopissa ne ovat vakiintuneita nimityksiä.

On erittäin suositeltavaa välttää henkilökohtaisten värivaikutelmien kuvailua ja etsiä sen sijaan sopiva käännös. Esimerkiksi käännöskirjassa ”Väri ja tyyli” (jonka ovat muuten kirjoittaneet värityyppien asiantuntijoina arvostetut Veronique Henderson ja Pat Henshaw) on tällaisia yllättäviä käännösvaihtoehtoja:

• rose beige (ruusunbeige) — ”beige”
• rose brown (ruusunruskea) — ”vaalean suklaanruskea”
• mint (mintunvihreä) — ”harmaansininen” (eikä tässä vielä kaikki!).

Tätä voi selittää vain kääntäjän omalla mielikuvituksella.